Home

PRKL - yleistä projektista

Ohjelmistoa on tehty kolmen ohjelmistotuotantoprojekti-kurssin ajan, aloitettu keväällä 2020 ja jatkettu syksyllä 2020 sekä keväällä 2021. Ohjelmisto on Helsingin yliopiston TOSKA-ryhmän tilaama, ja sitä on jo käytetty yliopiston kursseilla ryhmäjakoihin. Tämän wiki-sivuston on tarkoitus tehdä projektin mahdollisesta jatkokehityksestä seuraavalla Ohtuprojekti-kurssilla mahdollisimman jouhevaa ja kivutonta. Seuraavassa yleiskatsaus siitä, miten projektia on toteutettu. Tulevat ryhmät luonnollisesti toteuttavat projektia parhaaksi katsomillaan tavoilla, eivätkä ota näitä periaatteita annettuina.

Product Backlog

Projektin tilaa ja backlogia ylläpidetään Backlog-boardilla.

• New-sarakkeesseen lisätään uudet, groomausta vaativat featuret. Nämä ovat pääasiassa user storyja, mutta voivat olla muitakin, esim. bugikorjauksia tai refaktorointeja tms.
• Backlog (DEEP) -sarake pidetään prioriteettijärjestyksessä (asiakkaan kanssa).
• Kaikista user storyistä pitää tehdä Githubin issue.
• Sprint log -sarake täytetään uuden sprintin alkaessa (lähtökohtaisesti backlog-sarakkeesta, mutta asiakkaan tarpeesta myös new-sarakkeesta).
• User storyt jaetaan pienempiin tehtäviin käyttämällä Markdownin tickboxeja.
• Issuet assignataan tiimin jäsenille.

Definition of Done

• Feature toimii.
• Featurelle on tehty omat testit ja kaikki testit menevät läpi.

Ensimmäinen ryhmä vaati myös, että koodi on katselmoitu.

MVP

• Opettaja voi määritellä kurssin, deadlinen ja ryhmän koon.
• Opiskelija voi kirjautua järjestelmään ja täyttää kalenterin (aikataulut), arvosana toivomuksen. Deadlinen jälkeen näiden vaatimuksien perusteella algoritmi jakaa ryhmät.

MVP saavutettiin ensimmäisessä iteraatiossa.

Tech Stack

• Node 12
• React 16
• Postgres 12
• GraphQL (TypeGraphQL)
• Apollo Client

Material UI

Projekti vaihtoi kolmannessa iteraatiossa UI frameworkin Semanticista Materialiin. Materialin komponenttien tyylitys on toteutettu pääosin erillisillä importatuilla tyylitiedostoilla kansiosta /client/styles. Jotkut tiedostot kuitenkin käyttävät omia sisäisiä useStyles-metodeitaan ilman omia erillisiä tyylitiedostojaan. Näiden kahden tyylittämistavan sekoittamisen kanssa ei esiintynyt ongelmia, mutta selkeyden vuoksi olisi mahdollista refaktoroida projekti käyttämään vain jompaa kumpaa. Jos Materialin dropdownien kanssa ilmenee päänvaivaa, suosittelee kolmas iteraatio tarkastelemaan tiedoston CourseList.js sisäistä Dropdown-muuttujaa.

Linkki Materialin dokumentaatioon

Viestintäkanavat

Ensimmäisessä iteraatiossa tiimi käytti Slackia. Slack-kanavalle pääsyä voi pyytää niin ikään ryhmän ohjaajalta tai asiakkaalta. Slackista voi löytää kevään ryhmän jäseniä ja keskusteluja, sekä muita TOSKA-ryhmän jäseniä.

Toinen iteraatio suoritettiin kokonaan etätyöskentelynä korona-rajoituksista johtuen. Tiimi käytti Discordia kaikkeen viestintään. Discord-kanavalle pääsyä voi pyytää ryhmän ohjaajalta tai asiakkaalta. Discord-kanavalta saattaa löytyä syksyn ryhmän jäseniä ja keskustelut yms. materiaalit.

Kolmas iteraatio jatkoi korona-rajoituksien vuoksi etätyöskentelyä. Viestintään käytettiin toisen ryhmän luomaa Discord-kanavaa, jonne kolmannelle iteraatiolle luotiin oma alikanavansa.